Väestönsuojelu

Väestönsuojelulla tarkoitetaan kaikkea poikkeusoloissa suoritettavaa ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa. Normaalioloissa väestönsuojelulla tarkoitetaan edellä mainittuihin tehtäviin varautumista.

Helsinkiläisten omatoimiseen varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyviin kysymyksiin vastaa pelastuslaitoksen päivystävä palotarkastaja (puh. 09-310 31203) arkisin kello 9-11 ja 12-14 ja sähköpostitse kello 9-15 osoitteessa palotarkastaja(at)hel.fi.

Lisätietoa:
Helsingin pelastuslaitos: Väestönsuojelu Helsingissä

Väestönsuojelun aluejako Helsingissä

Väestönsuojelun johtamiseksi kaupunki on jaettu kahdeksaan suojelupiiriin (suurpiiri) ja 34 suojelulohkoon (peruspiiri) ja edelleen 137 alalohkoon (osa-alue). Aluejako on yhtenevä Helsingissä käytössä olevan piirijakojärjestelmän kanssa.

Suojelupiireihin, -lohkoihin ja -alalohkoihin nimetty henkilöstö on pääasiassa kaupungin palveluksessa. Heidät on koulutettu tehtäviinsä jo normaalioloissa.

Poikkeusoloissa Helsingin pelastustoimintaa ja väestönsuojelua johdetaan pelastustoimen johtokeskuksesta. Johtokeskus vastaa väestön varoittamisesta, ihmisten suojaamisesta sekä evakuointien johtamisesta kaupungin alueella.

Väestönsuojat

Vaara- ja hätätilanteessa viranomaiset varoittavat ihmisiä yleisellä vaaramerkillä ja viranomaistiedotteilla. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino.

Poikkeusoloissa voidaan joutua turvautumaan väestönsuojiin. Väestönsuojat otetaan käyttöön viranomaisen päätöksellä.

Nykyaikainen suoja antaa käyttökuntoon laitettuna suojan säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, sortumilta ja asevaikutuksilta.

Väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta, rakenteesta ja kunnossapidosta sekä käyttöönotosta säädetään pelastuslaissa ja -asetuksessa. Lue lisää: Valtioneuvoston asetus väestönsuojista

Talosuojat

Suurin osa väestönsuojista sijaitsee asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Ne ovat perinteisiä, yleensä kellarikerrokseen rakennettuja suojia. Suojaoven edessä on väestönsuojelun kansainvälinen merkki, sininen kolmio oranssilla pohjalla.

Rakennuksessa sijaitsevan suojan kunto ja käyttövalmius on rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla. Väestönsuojan ylläpitoa ja suojautumista varten taloyhtiön hallitus tai kiinteistön omistaja nimeää väestönsuojan hoitajan. Pelastustoimi järjestää koulutusta väestönsuojelusta vastaaville.

Jos väestönsuojaa käytetään muuten kuin väestönsuojana, se on voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa.

Yleiset väestönsuojat

Talo-, yritys- ja laitoskohtaisten suojien lisäksi rakennetaan isoja kalliosuojia.

Helsingissä kalliosuojat jakaantuvat yleisiin ja yhteisiin suojiin. Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi liikkuvalle väestölle ja niille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla. Yhteiset suojat ovat taloyhtiöiden tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja kalliosuojia.

Kalliosuojat ovat normaalioloissa hyötykäytössä kuten liikunta- ja harrastetiloina sekä pysäköintilaitoksina. Lisäksi keskustan metroasemat on varustettu väestönsuojiksi. Hyötykäytössä olevien kalliosuojien kunnosta vastaa joko kaupunki tai alueellinen huoltoyhtiö.

Väestönsuojien sijainnit

Yleisten väestönsuojien ja yhteiskalliosuojien sijainnit löydät Helsingin kaupungin palvelukartasta hakusanalla väestönsuojat

Väestönsuojelun ohjaus, sopimukset ja lait

Sisäministeriö ohjaa väestönsuojelun suunnittelua kehittämällä lainsäädäntöä, antamalla määräyksiä ja ohjeita sekä järjestämällä alaisuudessaan toimivien aluehallintoviranomaisten kanssa valmiusharjoituksia.

Väestönsuojelusta on kansainvälisesti sovittu Geneven yleissopimuksessa ja siihen liittyvissä lisäpöytäkirjoissa. Kansallisella tasolla väestönsuojelusta säädetään pelastuslaissa ja asetuksessa. Väestönsuojelua ohjaavat lisäksi valmiuslaki ja puolustustilalaki.

Väestönsuojelun kansainvälisenä tunnuksena on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.