Väestönsuojelu

Väestönsuojelu on humanitaarista toimintaa, jonka tarkoituksena on suojata väestöä ja turvata yhteiskunnan toimintakyky poikkeusoloissa, kuten sotilaallisessa konfliktissa. Pelastusviranomaisilla on väestönsuojelussa keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli. Sisäministeriö johtaa ja koordinoi pelastustoimen vastuulla olevia väestönsuojelun kansallisia järjestelyitä.

Pelastusviranomaisten väestönsuojelutehtäviä ovat väestön varoittaminen, evakuointi, suojaaminen väestönsuojiin sekä sammutus- ja pelastustoiminta. Helsingin pelastuslaitos on hyvin varautunut pelastustoimintaan myös sota-ajan oloissa. Meillä on sekä rauniopelastamiseen että vaarallisia aineita sisältäviin tilanteisiin erikoiskoulutetut pelastajaryhmät ja tarvittava erikoiskalusto.

Pelastustoimen rinnalla väestönsuojelusta vastaavat ne viranomaiset, jotka hoitavat siihen kuuluvia tehtäviä normaalioloissakin. Tiedonkulkua, koordinaatiota ja viestintää kuitenkin vahvistetaan erilaisten tilannekeskusten ja kriisiviestinnän avulla. Mikäli varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja väestönsuojeluun tarvitaan, viranomaiset viestivät ja ohjeistavat kansalaisia hyvissä ajoin ja monin tavoin.

Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on noin 900 000 suojapaikkaa. Väestönsuojien ja suojapaikkojen määrä on riittävä kattamaan paitsi vakituisten asukkaiden myös kaupungissa vierailevien ja ulkona liikkuvan väestön suojautumistarpeen.

Kolmas sektori, erilaiset säätiöt ja järjestöt, ovat tärkeitä kumppaneitamme väestönsuojelun järjestämisessä. Olemme tehneet yhteistyötä jo vuosikymmeniä, ja sadat koulutetut vapaaehtoiset osallistuvat kaupungin väestönsuojelutyöhön.

Väestönsuojelulla on kansainvälisin sopimuksin määritelty erityinen asema. Väestönsuojeluhenkilöstö, -materiaali ja -tilat nauttivat erityistä suojelua aseellisissa konflikteissa. Väestönsuojelun tunnuksena käytetään sinistä tasasivuista kolmiota oranssilla pohjalla.

Helsinkiläisten omatoimiseen varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyviin kysymyksiin vastaa pelastuslaitoksen päivystävä palotarkastaja (puh. 09 310 31203) arkisin kello 9-11 ja 12-14 ja sähköpostitse kello 9-15 osoitteessa palotarkastaja(at)hel.fi. Lisäksi voit lähettää väestönsuojeluun liittyviä kysymyksiä osoitteeseen vss(at)hel.fi.

Lisätietoa:
Väestönsuojelu Helsingissä | Helsingin pelastuslaitos (pelastustoimi.fi)
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen. Varautumisopas Suomi.fi- palvelussa

Väestönsuojat

Vaara- ja hätätilanteessa viranomaiset varoittavat ihmisiä yleisellä vaaramerkillä ja viranomaistiedotteilla. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino.

Poikkeusoloissa voidaan joutua turvautumaan väestönsuojiin. Väestönsuojat otetaan käyttöön viranomaisen päätöksellä.

Nykyaikainen suoja antaa käyttökuntoon laitettuna suojan säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, sortumilta ja asevaikutuksilta.

Väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta, rakenteesta ja kunnossapidosta sekä käyttöönotosta säädetään pelastuslaissa ja -asetuksessa.

Väestönsuojelun kansainvälisenä tunnuksena on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.

Talosuojat

Suurin osa väestönsuojista sijaitsee asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Ne ovat perinteisiä, yleensä kellarikerrokseen rakennettuja suojia. Suojaoven edessä on väestönsuojelun kansainvälinen merkki, sininen kolmio oranssilla pohjalla.

Rakennuksessa sijaitsevan suojan kunto ja käyttövalmius ovat rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla. Väestönsuojan ylläpitoa ja suojautumista varten taloyhtiön hallitus tai kiinteistön omistaja nimeää väestönsuojan hoitajan. Pelastustoimi järjestää koulutusta väestönsuojelusta vastaaville.

Jos väestönsuojaa käytetään muuten kuin väestönsuojana, se on voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa.

Kalliosuojat

Talo-, yritys- ja laitoskohtaisten talosuojien lisäksi Helsingissä on isoja kalliosuojia. Helsingissä kalliosuojat jakaantuvat yleisiin ja yhteisiin suojiin. Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi liikkuvalle väestölle ja niille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla. Yhteiset suojat ovat taloyhtiöiden tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja kalliosuojia.

Kalliosuojat ovat normaalioloissa hyötykäytössä, kuten liikunta- ja harrastetiloina sekä pysäköintihalleina. Lisäksi keskustan metroasemat on varustettu väestönsuojiksi. Hyötykäytössä olevien kalliosuojien kunnosta vastaa joko kaupunki tai alueellinen huoltoyhtiö.

Väestönsuojien sijainnit

Yleisten väestönsuojien ja yhteiskalliosuojien sijainnit löydät Helsingin kaupungin palvelukartasta hakusanalla väestönsuojat

Väestönsuojelun ohjaus, sopimukset ja lait

Sisäministeriö johtaa ja koordinoi pelastustoimen vastuulla olevia väestönsuojelun kansallisia järjestelyitä. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat vastuullaan olevien väestönsuojelutehtävien edellyttämästä toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta valtakunnallisen tason lisäksi myös alueellisella ja paikallisella tasolla.

Väestönsuojelusta on kansainvälisesti sovittu Geneven yleissopimuksessa ja siihen liittyvissä lisäpöytäkirjoissa. Kansallisella tasolla väestönsuojelusta säädetään pelastuslaissa ja asetuksessa. Väestönsuojelua ohjaavat lisäksi valmiuslaki ja puolustustilalaki.